Historia

Tammisaaren Vanha Kaupunki on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja lajissaan ainutlaatuinen kaupungin osa 1500- luvun puolivälistä.

Tammisaari sai kaupunkioikeudet Ruotsin kuningas Kustaa Vaasalta vuonna 1546. Niemellä Vanhan kaupungin nykyisellä paikalla oli tuolloin pieni kalastajakylä. Kaupungin väkiluku oli ainoastaan 14 asukasta vielä 25 vuotta sen perustamisen jälkeen ja vuonna 1650 kaupungissa eli noin sata asukasta. Tammisaari oli ensimmäinen Suomeen perustettu kaupunki keskiajan jälkeen.

Vanhimmat talot Vanhassa kaupungissa ovat 1700- luvulta, asemakaava muodostui paikalle jo 200 vuotta aikaisemmin. Suomalaisissa kaupungeissa kaavamainen ruutukaava yleistyi 1600 luvulla. Keskiaikaisista kaupungeistamme vain Porvoossa ja Tammisaaressa ei siirrytty uuteen ruutukaavaan.

Vanha kaupunki on yksi harvoista Suomessa missä voi kokea entisajan kaupunkirakenteen: matalat puutalot, kapeat kadut ja ahtaat kujat luovat ihmisen mittaisen kokonaisuuden.

Vanhan kaupungin suojelupäätös tehtiin 1956. Päätös takaa että kaikille muutoksille pitää olla museoviraston hyväksyntä. Valitettavasti jo ennen suojelupäätöstä oli ehditty kokea kohtalokkaita purkutöitä, pystytetty uudisrakennuksia ja toteutettu kovakätisiä muutostöitä. Nykyinen kaupunginosan suojelukaava on 1990- luvulta. Vanha kaupunki heijastaa mennyttä aikaa ja sen elämäntapaa.

Katujen nimistö

Monet katujen nimistä kertovat paikalla asuneista käsityöläisistä. On Hatuntekijänkatu, Kammantekijänkatu, Liinakankurinkatu, Maalarinkatu ja Käsineentekijänkatu. Nimet ovat peräisin 1700- luvulta. Kerrotaan että silloinen pormestari Gabriel Kepplerus halusi korostaa katunimistöllä kaupungin kunnollisuutta, kertoa että täällä vallitsee ´laki ja järjestys`. Kaupunkikierroksella yhdessä raatimiesten kanssa hän osoitti kaduille sopivia nimiä. Syntyi nimistö joka on voimissaan vielä tänä päivänä.

Poikkeuksia löytyy, kuten Suokatu Kärrgatan, joka nimettiin uudelleen vuonna 2009. Siitä tuli Helene Schjerbecks gata, kuuluisan naistaitelijan Helene Schjerfbeckin kunniaksi. Vanhan kaupungin etäisintä niemeä kutsutaan nimellä Barckens Udde, sillä paikalla asui aikanaan nahkuri Carl Gustav Barck.

Korttelinimistö

Kortteleilla on myös omat nimensä. Eläinkuntaan pohjaavat nimet löytyvät vuoden 1843 kartasta. Useimmat Vanhan kaupungin kortteleista on nimetty kalojen mukaan. Siellä täällä vanhassa kaupungissa voi nähdä ammattikoululaisten tekemiä korttelikylttejä kiinnitettyinä talon seinään. Mikä onni jos sattuu asumaan Lohen tai Kuhan korttelissa tai voi surkeutta jos talo sattuu olemaan kiisken tai simpun korttelissa. Eivätkä kotiperäiset kalat riittäneet, täältä löytyvät myös Delfiinin, Valaan ja Hain korttelit.