GUSTAF JOHN RAMSTEDT (1873-1950)
Gustaf John Ramstedts namn hör till de internationellt sett mest berömda i den finländska vetenskapens historia. Hans forskningsområde är känt under namnet altaistik och innefattar framför allt de asiatiska folkens språk, kultur och historia. Centralasien kan här definieras som ett diffust område, vars centrum ligger i Turkestan och Mongoliet men som också sträcker sig till Anatolien, Kaukasien och Volgaregionen i väster samt Manchuriet, Korea och Japan i öster. De flesta språk som talas i de nämnda områdena – t.ex. turkiska, mongoliska, manchuiska, koreanska, koreanska och japanska – visar strukturella likheter, som har lett språkforskarna att tala om den altaiska språkgruppen.
Ramstedt föddes den 22 oktober 1873 i Ekenäs i ett hus som ägdes av skräddaren Holmberg, en avlägsen släkting till hans mor. Fadern var diversearbetare och hans skiftande uppdrag tvingade familjen att flytta först till Dalsbruk och Nådendal och slutligen till Raunistula i Åbo. Trots de svåra hemförhållandena blev Ramstedt intresserad av studier och fick en plats i Åbo Klassiska Lyceum. Vid Helsingfors Universitet studerade han klassiska, orientaliska och finsk-ugriska språk. Som ung magister 1898 reste han till Mongoliet för att lära sig de ännu outforskade mongoliska dialekterna, som sedan blev hans vetenskapliga huvudobjekt. De långa forskningsresornas resultat publicerades som monografier, artiklar, textsamlingar och ordböcker.
År 1917 utnämndes Ramstedt till professor extraordinarius i altaisk språkforskning vid Helsingfors Universitet, men omedelbart därefter blev han tvungen att inleda en diplomatisk karriär som det självständiga Finlands första chargé d’affaires i Fjärran Östern. Han fortsatte dock också sitt vetenskapliga arbete och samlade i synnerhet material till en koreansk grammatik, som han utgav efter hemkomsten. Av denna orsak är Ramstedts namn högt uppskattat i Korea och Korea är ett av de länder som för den altaistiska forskningstraditionen vidare. Andra viktiga länder inom altaistiken är Japan, Kina, Mongoliet och Turkiet samt bl.a. USA, Ryssland, Tyskland, Ungern och Polen. Också i Finland har altaistiken kunnat hållas vid liv, om och endast i symbios med andra akademiska ämnen. Under sitt 77-åriga liv kom han att behärska över trettio språk. Han är begravd på Sandudds begravningsplats i Helsingfors. Ett minnesmärke över hans gärning finns i Norra hamnen i Ekenäs.
<Tillbaka
GUSTAF JOHN RAMSTEDT (1873-1950)
Gustaf John Ramsdtedt on Suomen tiedehistorian kansainvälisesti tunnetuimpia nimiä. Hänen tutkimusalansa kulkee nimellä altaistiikka ja se kohdistuu ennen kaikkea Keski-Aasian kansojen kieliin, kulttuureihin ja historiaan. Keski-Aasia on tässä yhteydessä tapana käsittää hyvin laajasti, siten että se lännestä ulottuu Anatoliaan, Kaukasiaan ja Volgan alueelle, idässä taas Manchuriaan, Koreaan ja Japaniin asti. Useimmat kielet joita puhutaan tällä alueella, esim. turkki, mongoli manchu, korea ja japani, ovat keskenään rakenteellisesti siinä määrin samankaltaisia että monet kielentutkijat lukevat ne omaksi niin sanotuksi altailaiseksi kieliryhmäkseen.
Ramstedt syntyi 22. lokakuuta 1873 Tammisaaressa, talossa jonka omisti suutari Holmberg, Ramstedtin äidin kaukainen sukulainen. Isä teki vaihtelevia töitä ja näiden töiden mukana perheen oli muutettava Tammisaaresta Taalintehtaalle, sitten Naantaliin ja lopulta Turun Raunistulaan. Vaikeista kotioloista huolimatta Ramstedt kiinnostui kouluopinnoista ja sai paikan Turun ruotsinkielisestä klassillisesta lyseosta. Helsingin yliopistossa hän opiskeli sitten mm. klassisia, itämaisiaja ja suomalais-ugrilaisia kieliä. Heti maisteritutkinnon jälkeen 1898 hän lähti Mongoliaan tutkimaan tuolloin vielä täysin tuntemattomia mongolian kielen murteita joista sittemmin tuli hänen tieteellinen pääkohteensa. Pitkien tutkimusmatkojen tulokset tulivat julki monografioina, artikkeleina, tekstikokoelmina ja sanakirjoina.
Vuonna 1917 Ramstedt nimitettiin Helsingin yliopiston altailaisen kielentutkimuksen henkilökohtaiseksi ylimääräiseksi professoriksi. Hän joutui kuitenkin välittömästi tämän jälkeen siirtymään vuosiksi diplomaatin uralle sillä hänet lähetettiin Suomen ensimmäiseksi asiainhoitajaksi Kaukoitään. Asemapaikassaan hän jatkoi myös tieteellistä työtä ja perehtyi erityisesti korean kieleen, josta hän julkaisi kieliopin kotimaahan palattuaan. Kieliopin ansiosta Ramstedtin nimi on nykyään erityisen arvostettu Koreassa ja Korea kuuluu altaistiikan tutkimusperinteen aktiivisiin vaalijoihin. Muita tärkeitä maita altaistiikan alalla ovat Japani, Kiina, Mongolia ja Turkki sekä myös mm. Yhdysvallat, Venäjä, Unkari ja Puola. Myös Suomessa altaistiikka on voitu pitää elossa, tosin ainoastaan muiden akateemisten alojen saamia resursseja hyödyntämällä. Elämänsä 77 vuoden aikana hän hallitsi yli 30 kieltä. Hänen hautansa on Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Hänen muistomerkkinsä sijaitsee Tammisaaren Pohjoissatamassa.
<Takaisin