Henrik Wigström föddes den 2 oktober 1862 i ett hus på tomten bredvid Församlingshemmet där det finns en minnesplakett. Han växte upp på Borgmästargränd (nu Sadelmakaregatan), ett stenkast från Ekenäs kyrka. Hans pappa August var till en början fiskare, men senare blev han kyrkvaktmästare. Som tioåring sattes familjens äldsta son Henrik i skola hos guldsmeden Peder Madsén som ursprungligen var dansk, men hade flyttat till Ekenäs och öppnat en silvermanufaktur, där han främst tillverkade bordssilver. Madsén verkade vid Skepparträdgården i ett hus i hörnet av Östra Strandgatan och en liten gata som idag, uppkallad efter honom, kallas Madsénsgatan. Henrik Wigström var lärling hos Madsén i sex år. Därefter åkte han till St. Peterburg för att ta anställning som guldsmedsgesäll. Efter några år i den ryska metropolen fick han in en fot i det allra förnämsta, Fabergés verkstad. Han började vid den kände Michael Perchins verkstad som gesäll år 1884. Perchin var chefsarbetare till sin död 1903 då han efterträddes av sin chefsassistent Henrik Wigström. Kvalitet var ett honnörsord för honom, det var någonting han aldrig prutade på. Dessa två arbetare var ansvariga för nästan alla kejserliga påskägg men också mycket annat, bl.a. cigarrettetuier, klockor, miniatyrinfattningar, fotoramar och små djur under Henrik Wigströms ledning. Bara en liten del av Fabergés produktion finns längre i Ryssland. Redan Stalin sålde bort en hel del för att få västvaluta. Av Fabergés totalt 59 ägg känner man idag till 48. Bara 11 av dem finns längre i Kreml.
Fabergé var ursprungligen en fransk hugenottsläkt som tvingades fly på grund av religiös förföljelse. Släkten hamnade i Ryssland där man kom in i juvelerar- och guldsmedsbranschen. Peter Carl Fabergé gjorde namnet världsberömt då omtalade påskäggen började levereras till det kejserliga hovet. Men 1917 tog allting slut i och med revolutionen och hela Fabergés verksamhet upphörd. Vid 56 års ålder drog sig Wigström tillbaka till sitt sommarställe i Terijoki där han planerade att stanna tills läget hade lugnat sig i St. Petersburg. Men han återvände aldrig och dog sex år senare Kivinebb, en bit från Terijoki på Karelska näset. Hans son Henrik Wilhelm grundade samma år en guldsmedsaffär i Helsingfors som han drev till sin död år 1934.
<Tillbaka
Henrik Wigström syntyi 2.10.1862 talossa, joka sijaitsi nykyisen seurakuntatalon viereisellä tontilla.Talo on merkitty muistolaatalla. Lapsuudenkoti oli Pormestarinkujalla (nyk. Satulatyöntekijänkatu), kivenheiton päässä Tammisaaren kirkosta. Hänen isänsä August oli kalastaja, josta myöhemmin tuli kirkon vahtimestari. Kymmenvuotiaana Henrik, perheen vanhin poika aloitti työt kultaseppä Peder Madsénin oppilaana. Alun perin tanskalainen Peder Madsén oli muuttanut Tammisaareen ja aloittanut hopeanvalmistuksen tehden pääasiassa pöytähopeita. Madsén asui ja työskenteli rakentamassaan talossa Itäisen Rantakadun ja nykyisen Madsénin kadun kulmauksessa. Tämä pieni katu nimettiin myöhemmin hänen mukaansa.
Henrik Wigström oli Madsénin opissa kuuden vuoden ajan. Sen jälkeen hän matkusti Pietariin ja työskenteli kisällinä hopeasepän opissa. Muutaman vuoden jälkeen hän pääsi työskentelemään Fabergélle, joka oli alan halutuin työpaikka. Työt alkoivat vuonna 1884 Michael Perchinin työhuoneella kisällioppilaana. Perchin oli työnjohtaja kuolemaansa, vuoteen 1903, asti. Sen jälkeen hänen työtään jatkoi Henrik Wigström, johtava assistentti.
Laatu oli hänelle kunnia-asia. Siitä hän ei tinkinyt koskaan. Perchinin ja Wigströmin vastuulla olivat lähes kaikki keisarilliset pääsiäismunat, mutta myös paljon muuta, kuten savukerasiat, kellot, miniatyyrityöt, valokuvakehykset ja pienet eläinhahmot, joita valmistettiin paljon juuri Henrik Wigströmin ollessa johdossa. Vain pieni osa Fabergén tuotannosta on enää Venäjällä. Suuri osa myytiin jo Stalinin aikana, kun haluttiin saada länsivaluuttaa. Fabergén 59 kpl munakokoelmasta on jäljellä 48 kpl ja näistä vain 11 on Kremlissä. Fabergé oli syntyään ranskalaista hugenottisukua, joka pakotettiin uskonnollisista syistä maanpakoon. Suku päätyi Pietariin ja hakeutui jalokivi- ja kultaseppäalalle. Peter Carl Fabergé teki nimestä maailmankuulun ja lukuisat pääsiäismunat päätyivät keisarin hoviin. Vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen myötä kaikki päättyi ja myös Fabergén toiminta lakkautettiin. 56-vuotiaana Wigström vetäytyi kesäpaikkaansa Terijoelle odottamaan Pietarin tilanteen rauhoittumista. Hän ei kuitenkaan koskaan palannut Pietariin ja kuoli kuusi vuotta myöhemmin Kivennavalla Karjalassa. Hänen poikansa Henrik Wilhelm perusti samana vuonna kultasepänliikkeen Helsinkiin ja jatkoi sitä kuolemaansa vuoteen 1934 asti.
<Takaisin